Lapin metsät voimissaan - juhlaseminaari ja -retkeily 26.-27.9.2024

Teksti Risto Jalkanen ja Kerttu Härkönen, kuvat Eerika Tapio

Kesällä 2024 tuli kuluneeksi 70 vuotta kesällä 1954 järjestetyistä neuvottelu- ja retkeilypäivistä Lapin metsäkysymysten merkeissä. Saman vuoden alussa tuli kuluneeksi 100 vuotta valtakunnallisestikin merkittävän Kivalon tutkimusmetsän perustamisesta. Elokuussa 2023 Metlan ylijohtajan Eljas Pohtilan (1943-2014) syntymästä tuli kuluneeksi 80 vuotta.

Lapin Metsänhoitajat Ry kokosi asiantuntijoita, metsäalan ammattilaisia ja muita vaikuttajia juhlistamaan näitä harvinaislaatuisia saavutuksia ja keskustelemaan teemasta Lapin metsät voimissaan juhlaseminaariin ja retkeilylle 26.–27.9.2024.Retkeilyn anti tullaan kokoamaan kirjaksi - sen ilmestymisestä ilmoitetaan myöhemmin.

Seuraavaksi pieni kooste juhlaseminaarista

Lapin Metsänhoitajat ry:n puheenjohtaja, YVA-palvelupäällikkö Eerika Tapio avasi juhlaseminaarin

toivottaen osallistujat monipuoliseen ja rikkaaseen antiin ja keskusteluun seminaarissa ja retkeilyllä.

Juhlaseminaari Tiedekeskus Pilkkeessä

Suomen hallituksen tervehdyksen juhlaseminaariin toi Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah

Helsingistä. Laajan koko alaa käsitelleen katsauksen yhteydessä Ministeri Essayah

kertoi, että vuonna 2026 laaditaan uudet alueelliset metsäohjelmat. Saamelaisten kotiseutualueen

eteläpuolisten alueiden valtion metsissä Lapissa alkaa alueellisen luonnonvarasuunnitelman uusinta vuonna 2025. Tämänhetkinen suunnitelma on vuosille 2019–2024.

Johtava tutkija Kari T. Korhoselta Luonnonvarakeskuksesta Joensuusta saimme tuoreimmat Valtakunnan metsien inventoinnin tiedot (VMI13) Lapin osalta. Samalla hän käsitteli metsävarojen kehitystä 1950-luvulta nykypäivään. Valtakunnan metsien 3. inventoinnista 1950-luvulla 13. inventointiin (2019–) puuston määrä on kasvanut 289 miljoonasta kuutiometristä 449 miljoonaan. Vastaavasti puuston kasvu on muuttunut 5,3 miljoonasta kuutiometristä vuodessa 13,2 milj. m 3 :iin/v. Järeiden puiden (d1,3 > 30 cm) määrä on yhtä suuri molempina ajanjaksoina. Keskustelussa nousivat esille viimeisten 70 vuoden aikana tehdyt suuret maankäyttöpäätökset Lapissa – asutus, luonnonsuojelu, erämaalaki (myös Kemijoen valjastaminen) ja 1990-luvulta lähtien vanhojen metsien suojeluprosessit, jotka jatkuvat yhä. Näillä ollut iso merkitys metsätaloudelle.

Kommenttipuheenvuorona edelliseen johtaja (emer.) Martti Varmola Rovaniemeltä palautti mieliimme professori Gustaf Sirénin ennustuksen Lapin metsien kasvupotentiaalista vuodelta 1954.

Valtion hallinnoimien, metsätalouden taseessa olevien Lapin metsien muutoksista ja merkityksestä

monikäyttömetsinä kertoi suunnittelupäällikkö Lauri Karvonen Metsähallitus Metsätalous Oy:stä

Rovaniemeltä.

Lapin yksityismetsien vaiheita viimeisten 70 vuoden ajalta kertoi johtaja (emer.) Jukka Ylimartimo

Rovaniemeltä. Metsäjohtaja Juha Jumppanen Metsä Group Oy:stä kertoi uudistavan metsätalouden kasvuinvestoinneista. Metsä Group on yli 90 000 metsänomistajan omistama yritys (osuuskunta). Yrityksellä suunnitteilla 8 mrd. €:n investoinnit. Yritys valittu kolmena vuotena peräkkäin Suomen start up -ystävällisimmäksi yritykseksi.

Professori Pasi Rautio Luonnonvarakeskuksesta Rovaniemeltä pohti muutoksia metsäntutkimuksessa 100 vuoden ajalta; taustatietona oli Rovaniemellä sijaitsevan Kivalon tutkimusmetsän perustaminen 100 vuotta aikaisemmin. Rautio vertasi Suomen metsien kasvua pörssisijoittamiseen: jos metsät olisivat pörssissä, niiden tuotto olisi ollut viimeisinä vuosikymmeninä niin hyvä, että kukaan tuskin olisi jotain Nokian pyrähdystä huomannutkaan. – Sadassa vuodessa järeiden puiden määrä on noussut 325 %. Rautio otti esille ilmastonmuutoksen vaikutuksen puuston kasvuun. Ilmeisesti ilmastonmuutoksen tuoma suurin hyöty on puuston kasvussa jo saavutettu, nyt alkavat näkyä haitat – onhan esim. kasvu hidastunut. Henttosen ym. (2015) mukaan puuston kasvun lisäyksestä 2/3 selittyy ”hyvällä metsänhoidolla”, 1/3 on selittämätöntä, joka voi olla esim. ilmastonmuutos.

Metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärvi OP Ryhmästä Helsingistä tarkasteli metsän liittyviä arvoketjuja maakuntien elinvoiman kannattelijoina.

Toimitusjohtaja Risto Jalkanen Silva Lapponica Oy:stä Rovaniemeltä kävi läpi 70 vuoden ajalta sellaisia metsiin liittyneitä metsätuhoilmiöitä, joiden eri aikoina arveltiin tai ennustettiin johtavan metsien pysyvämpään tuhoon tai jopa autioitumiseen.

Näin saatiin 70-vuotisjuhlaseminaari päätökseen. Arktikumissa nautitun lounaan jälkeen suuntasimme retkelle katsomaan myös käytännön tasolla, kuinka voimissaan Lapin metsät ovat.

Kivaloilla "itsemurhakuusikoissa"

Juhlaretkeily aloitettiin Kivalon kokeilualueella

Yksi keskeinen ajatus torstain ja perjantain juhlaretkeilyssä oli suunnata alueille, joissa neuvottelu- ja

retkeilypäivien osallistujat kävivät Gustaf Sirénin johdolla vuonna 1954 (Kauhanen 1955). Tuolloin

ensimmäisen retkeilypäivän kohteena oli noin 60 km itään Rovaniemeltä Kemijoen pohjoispuolella

Vanttauskosken kylän tuntumassa sijaitseva Kaihuanvaara vanhoine vaarakuusikoineen.

Metsäntutkimuslaitoksen Kivalon kokeilualue perustettiin Kemihaaran valtionmaasta 1.1.1924. Seutu oli otollista tutkimusalueeksi kasvupaikkojen, puuston ja korkeuden suurten vaihteluiden vuoksi. Kun Metsäntutkimuslaitos perustettiin v. 1917, professori Olli Heikinheimon johdolla alkoi laaja koetoiminta eri puolilla maatamme. Niinpä tulevan Kivalon kokeilualueen maille perustettiin ensimmäiset tutkimuskoealat ja -viljelmät jo vuonna 1918. Kokeilualueen pinta-ala oli 14 600 ha erilaisia jokivarren karumpia männiköitä ja viljavien vaaramaiden kuusikoita sekä runsaasti ravinnetasoltaan vaihtelevia turvemaita. Maalaji on enimmäkseen moreenia. Suurin osa Kivalon alueesta on 200–300 metrin korkeudella merenpinnasta. Kivaloiden tutkimusmaat sijoittuvat kahden metsäkasvillisuusvyöhykkeen, Pohjanmaa–Kainuun ja Peräpohjolan vaihettumisvyöhykkeelle, mistä syystä kasvupaikkatyypin määrittäminen ei ole aina ihan selkeää, hyvänä esimerkkikohteena Hietaperänkankaan lajittuneen hiekkakankaan komea männikkö.

Metsäntutkimuslaitoksen kokeilualueet muuttuivat 1970-luvulla tutkimusalueiksi. Vuoden 2008 alusta tutkimusmetsien maat siirrettiin Metsähallituksen hallintaan. Samalla tutkimukseen käytetyn alueen pinta-ala Kivalolla supistui noin 8300 hehtaariin, jonka alueen tutkimustoiminnasta Metsäntutkimuslaitos alkoi maksaa haittakorvausta Metsähallitukselle. Samalla supistetun kokonaisuuden nimeksi tuli Kivalon tutkimusmetsä. Nykyisin Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus sopivat tutkimusmetsän alueiden hakkuista ja muista töistä tutkimusmetsän hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti.

Vierailukohteet Kivaloilla;

• Kumpukivalossa sekundaarikuusikko

• Kumpikivalossa Sainkivalontien ja Syvälammentien risteyksen läheisyydessä kuvio 1132

• Siperian arboretum Kotikivalossa

• Pohtilan männikkö

Kivalon arboretumin lehtikuuset syysloistossaan

Bussimatkan aikana Kivalon tutkimusmetsästä Pyhätunturiin kuulimme lisää niin 100-vuotiaasta Kivalon tutkimusmetsästä kuin Eljas Pohtilasta.

Pohtilan männikössä kohotimme shampanjalasit juhlaretkeilyn kunniaksi

Retkeilyn toisen päivän maastokohteet;

• Vyötämöselkä Pelkosenniemellä - pienaukkohakkuut

• Tuollopalo Sodankylä - metsätalous ja poronhoito

• Ruonivaara Sodankylä - kylvöajankohtakoe

• Iso Hanhilehto Sodankylä - keskitetyt hakkuut

• Vuojärvi Sodankylä - tuhkalannoituskoe

Juhlaseminaari ja -retkeily kirvoittivat erinomaiseen keskusteluun etenkin maastokohteilla, missä oli sille enemmän aikaa. Retkeilijät olivat lisäksi aktiivisia tarjoamalla kirjaan mukaan mm. katsauksia ja ajatuksiaan esillä olleista asioista ja aihepiireistä hyödyksemme ja tietovarantomme täydennykseksi. Tarkemmat kuvaukset maastokohteista tulevat löytymään kirjasta, joka koostetaan juhlaseminaarista ja -retkeilystä!

Metsäammattilaisten neuvotteluja ja retkeilypäiviä mahdollistivat yhteistyökumppaniemme sponsoroinnit, suuret kiitokset teille; Suomen Metsäsäätiö, Pohjolan Osuuspankki, Metsämiestensäätiö, Metsä Group, Loimu, Metsäteho, Metsähallitus Metsätalous ja Tiedekeskus Pilke!

Kiitämme kaikkia yhteistyökumppaneita, alustajia ja ennen kaikkea osanottajia erinomaisesta juhlaseminaarista ja -retkestä!